Saamelaiskulttuurin keskus Suomen kolmanneksi suurimman järven rannalla — Siida, käräjätalo ja 8 000 järveä.
Tyypillinen sää
19°C
Lämmin ja vaihteleva
ti19°13°
ke20°14°
to18°12°
Päivänvaloa ≈ 24.0 hLento suora ~1,5 h
luontokaupunkiaktiivi
Miksi Inari?
Inari on Suomen saamelaisalueen keskus: kirkonkylässä ovat sekä museo Siida että saamelaiskäräjät, ja kunta on maan ainoa nelikielinen. Ympärillä on Inarijärvi tuhansine saarineen, ja kunta on pinta-alaltaan Suomen suurin — järviä siinä on 8 033, enemmän kuin missään muualla. Tämä on kulttuurikohde luontokohteen sisällä.
Huomioi
Rinteitä ja hiihtokeskuspalveluita ei ole, ja palvelut ovat harvassa ja osin kausiluonteisia. Etäisyydet ovat pitkiä ja auto käytännössä välttämätön; kaamos kestää joulukuun alusta tammikuun puoliväliin.
Varausvinkki
Ivalon kentältä on Inariin 40 kilometriä ja auto kannattaa varata etukäteen, koska julkinen liikenne on harvaa. Siida on kohteen ydin — varaa sille vähintään kolme tuntia.
Ennen matkaa kannattaa tarkistaa muutama käytännön asia. Kohteessa maksuvälineenä on euro (€), ja paikallinen kieli on suomi, ruotsi. Viisumiasia: ei tarvita (EU/Schengen). Aikaero Suomeen on 0 h. Yleinen hätänumero on 112. Hanavesi on yleensä juomakelpoista, ja sähköverkossa käytetään pistoketyyppiä C/F, jännite 230 V.
Helsingistä pääsee kohteeseen Inari suoralla lennolla noin 1,5 tunnissa. Vertaa aina muutamaa lähtöpäivää — keskellä viikkoa lähtevät lennot ovat usein selvästi viikonloppua halvempia.
Ilmoitamme sähköpostilla, kun Helsinki–Inari-lentojen hinta putoaa selvästi tavanomaisesta. Ei roskapostia, lopetat yhdellä klikkauksella.
Missä majoittua
Kirkonkylän majoitus on pientä ja järven rannassa: muutama hotelli, mökkejä ja lomakylä kävelymatkan päässä Siidasta. Ivalon suunnassa valikoima on hieman laajempi ja lentokenttä lähempänä, mutta silloin saamelaiskulttuurin ydin jää 40 kilometrin päähän.
Varausvinkki: Ivalon lentoasemalta on Inariin noin 40 kilometriä, ja auto kannattaa varata etukäteen — julkinen liikenne on harvaa. Siida on kohteen ydin ja se uudistettiin perusteellisesti; varaa sille vähintään kolme tuntia.
Siida on saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus samassa rakennuksessa Inarin kirkonkylässä. Museo-osa kertoo saamelaisten historiasta, kolmen Suomessa puhutun saamen kielen tilanteesta, poronhoidosta, käsityöstä ja nykypäivän saamelaisuudesta, ja se on Suomen merkittävin saamelaiskulttuurin esittelypaikka. Luontokeskusosa käsittelee Ylä-Lapin luontoa vuodenkierron kautta. Rakennuksen ympärillä on ulkomuseoalue, jossa on siirretty ja rekonstruoitu rakennuksia ja pyyntilaitteita. Näyttely uudistettiin perusteellisesti 2020-luvun alussa.
Vinkki: Varaa vähintään kolme tuntia; tämä ei ole nopeasti kierrettävä museo. Ulkoalue kannattaa kiertää samalla lipulla, mutta se on käytettävissä lähinnä lumettomana aikana.
Ukonsaari
Ukonsaari on Inarijärvellä kirkonkylän edustalla kohoava jyrkkäreunainen kalliosaari, joka oli inarinsaamelaisten pyhä paikka. Saarella on tehty uhrilahjoja, ja sen merkitys tunnetaan sekä suullisesta perinteestä että arkeologisista löydöistä. Saari nousee järvestä jyrkästi ja on maisemallisesti alueen tunnistettavin muodostuma. Kesäisin kylästä lähtee veneretkiä saarelle, ja saarella on portaat ja polku laelle. Paikkaa kohdellaan pyhänä: sinne ei jätetä tavaroita eikä kalliolta oteta mitään mukaan.
Vinkki: Veneretket kulkevat vain sulan veden aikaan ja aikataulut ovat harvoja — varaa etukäteen. Portaat ovat jyrkät ja kallio liukas sateella.
Inarijärvi
Inarijärvi on 1 043 neliökilometriä ja Suomen kolmanneksi suurin järvi, mutta se poikkeaa eteläisistä suurjärvistä karuudellaan: vesi on kirkasta ja niukkaravinteista, rannat kivikkoisia ja saaria on tuhansia. Järvi on merkittävä kalastuskohde, ja siitä nousee nieriää, taimenta, siikaa ja harjusta. Kesällä järvellä liikutaan veneellä ja retkeillään saarissa, joissa on autiotupia ja tulipaikkoja. Talvella järvi jäätyy paksuun jäähän, ja sen päälle merkitään kelkkareittejä ja hiihtolatuja; pilkkiminen on paikallisten oma laji.
Vinkki: Järvi on iso ja sää muuttuu nopeasti — omalla veneellä liikkuvan kannattaa seurata ennustetta tarkasti. Kalastukseen tarvitaan luvat, jotka saa kylästä.
Pielpajärven erämaakirkko seisoo noin kuuden kilometrin kävelymatkan päässä kirkonkylästä, keskellä metsää ilman tieyhteyttä. Nykyinen puukirkko on 1700-luvulta, ja paikalla on ollut kirkko jo sitä ennen: alue oli Inarin vanha markkinapaikka ja kirkkokylä, jonne kokoonnuttiin talvisin. Kirkko on karu ja koristeeton, ja sen ympärillä on aukea niitty ja vanha hautausmaa. Kohteen erityisyys on juuri saavutettavuus — sinne pääsee vain kävellen, hiihtäen tai veneellä, mikä tekee käynnistä retken.
Vinkki: Reitti on merkitty ja helppokulkuinen, mutta varaa koko puolikas päivä edestakaiseen matkaan. Kirkko on auki kesäkaudella; muina aikoina käynti on ulkoa katsomista.
Sajos on Inarijärven rannassa sijaitseva saamelaiskulttuurikeskus, jossa Suomen saamelaiskäräjät kokoontuu. Rakennus on nykyaikainen puurakennus, joka on suunniteltu viittaamaan sekä saamelaiseen muotokieleen että pohjoiseen luontoon, ja siinä toimivat käräjien lisäksi kirjasto, kokoustiloja ja konserttisali. Talossa järjestetään näyttelyitä, konsertteja ja tapahtumia, ja siellä on myös saamelaiskäsityötä myyvä puoti. Sajos kertoo saamelaisuudesta nykypäivän instituutiona, ei vain historiana.
Vinkki: Rakennukseen pääsee vapaasti aukioloaikoina, ja se on kävelymatkan päässä Siidasta. Käsityöpuoti on paras paikka ostaa aitoa saamenkäsityötä — tunnistat sen Sámi Duodji -merkistä.
Lemmenjoen kansallispuisto on Suomen suurin kansallispuisto ja se alkaa noin 50 kilometriä Inarista lounaaseen. Puisto on laajaa erämaata, jossa Lemmenjoki virtaa syvässä laaksossa tunturien välissä, ja alueella on yhä toiminnassa olevaa pienimuotoista kullanhuuhdontaa — kultaa on etsitty joelta 1870-luvulta lähtien. Puistossa on merkittyjä reittejä ja autiotupia, ja kesällä Lemmenjokea pitkin kulkee venekuljetus, joka vie retkeilijät syvemmälle laaksoon. Maisema on avointa tunturia ja vanhaa mäntymetsää.
Vinkki: Venekuljetus lyhentää matkaa huomattavasti ja kannattaa varata etukäteen. Kullanhuuhdontaa voi kokeilla ohjatusti — löydöt ovat pieniä, mutta kokemus on aito.
Siida ja saamelaiskäräjät
Inarin kirkonkylä on Suomen saamelaisalueen hallinnollinen ja kulttuurinen keskus. Kylässä toimii saamelaismuseo ja luontokeskus Siida, joka kertoo saamelaisten historiasta, kielistä ja elinkeinoista sekä Ylä-Lapin luonnosta — se on Suomen tärkein saamelaiskulttuurin esittelypaikka, ja museo uudistettiin perusteellisesti 2020-luvun alussa. Samassa kylässä on Sajos, saamelaiskulttuurikeskus, jossa Suomen saamelaiskäräjät kokoontuu. Inari on maan ainoa nelikielinen kunta: suomen ohella siellä puhutaan inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea, ja inarinsaame on kieli jota puhutaan vain tässä kunnassa — sen puhujia on noin 900. Tämä ei ole museoitua vaan elävää kulttuuria.
Inarijärvi ja Ukonsaari
Inarijärvi on 1 043 neliökilometrin kokoinen ja Suomen kolmanneksi suurin järvi, mutta mittakaava ei kerro siitä olennaisinta: järvi on karu, kirkasvetinen ja täynnä saaria, joita on tuhansia. Kirkonkylän edustalla kohoaa Ukonsaari, jyrkkäreunainen kalliosaari joka oli inarinsaamelaisten pyhä paikka ja uhripaikka. Saarelle pääsee kesäisin veneellä kylästä, ja siellä on portaat ja polku laelle, josta näkymä avautuu yli selän. Saari on suojeltu ja sen kohtelussa noudatetaan pyhän paikan kunnioitusta. Järvi jäätyy talvella, ja jään päälle syntyy kelkka- ja hiihtoreittejä; kesällä sillä liikutaan veneellä ja kalastetaan nieriää, taimenta ja siikaa.
Mitä syödä
Inarin ruoka tulee järvestä ja tunturista. Inarijärven nieriä ja siika ovat alueen ylpeys, ja niitä tarjoillaan savustettuna, loimutettuna ja paistettuna; järven kalaa myydään myös suoraan kylästä. Poronliha on toinen perusraaka-aine, ja poronkäristys sekä kylmäsavuporo ovat ravintoloiden vakiotarjontaa. Saamelaisesta ruokaperinteestä tulevat kuivattu poronliha ja perinteiset leivät, ja hilla eli lakka on alueen arvostetuin marja, jota käytetään jälkiruoissa ja leipäjuuston kanssa. Ravintoloita on muutama ja ne keskittyvät kirkonkylään; aukiolot ovat kausiluonteisia, joten talvella ruokailu kannattaa varmistaa etukäteen.
Yöelämä
Inarissa ei ole yöelämää, eikä kohde sitä lupaa. Illat vietetään majoituksessa, saunassa tai ulkona, ja hiljaisuus on osa syytä miksi tänne tullaan. Kirkonkylässä on muutama ravintola ja hotellibaari, jotka palvelevat iltaan mutta sulkeutuvat aikaisin. Kulttuuripuoli tarjoaa vaihtoehdon: Sajosissa järjestetään konsertteja ja tapahtumia ympäri vuoden, ja saamelaismusiikin joiku-esitykset ovat alueen omaa ohjelmaa. Pimeällä kaudella revontulet ovat käytännössä iltaohjelma — kylän valot ovat niin vähäiset, että taivas näkyy pihalta.
Liikunta & aktiviteetit
Inarissa aktiviteetit ovat järvellä ja erämaassa. Kesällä Inarijärvellä liikutaan veneellä ja melomalla, saarissa retkeillään ja kalastetaan nieriää ja taimenta; Ukonsaarelle ja Pielpajärven erämaakirkolle tehdään päiväretkiä. Lemmenjoen kansallispuisto tarjoaa monen päivän vaelluksia ja kullanhuuhdontaa. Talvella järven jäälle syntyy kelkkareittejä ja hiihtolatuja, ja kylästä lähtee koiravaljakko-, poro- ja revontuliretkiä. Rinteitä ei ole, joten laskettelija on väärässä paikassa. Kulttuuripuolen ohjelma — Siida ja Sajos — kantaa myös sadepäivän ja kaamoksen.
Etiketti & tavat
Henkilökohtaista tilaa ja hiljaisuutta arvostetaan; small talkia on vähän eikä hiljaisuutta koeta kiusalliseksi.
Saunassa ollaan yleensä alasti ja peseydytään ennen löylyjä; yleisissä saunoissa on tavallisesti erilliset vuorot tai osastot.
Kengät riisutaan koteihin astuttaessa.
Juomaraha ei ole tapana — palvelu sisältyy hintaan; pyöristys kelpaa.
Jonottaminen ja täsmällisyys ovat itsestäänselvyyksiä.
Paikallinen hintataso on Suomea kalliimpi. Alla olevat luvut ovat suuntaa-antavia arvioita tyypillisistä matkailijahinnoista — todelliset hinnat vaihtelevat sesongin, sijainnin ja valintojen mukaan.
Vilkkainta ja kysytyintä aikaa; hinnat ja jonot ovat korkeimmillaan.
Välisesonkisyyskuu
Paras hinta-laatusuhde: miellyttävä sää ilman pahinta ruuhkaa ja huippuhintoja.
Hiljainen sesonkitammikuu, marraskuu ja joulukuu
Edullisinta aikaa ja vähemmän turisteja, mutta sää on viileämpi.
Hyvä tietää ennen matkaa
Maksaminen
Kortti- ja lähimaksu toimivat lähes kaikkialla. Pieni käteissumma kannattaa silti pitää mukana toreja ja juomarahoja varten.
Juomaraha
Juomaraha ei ole pakollinen — palvelu sisältyy yleensä hintaan, pyöristys ylöspäin riittää.
Mitä pakata
Sää voi olla pakkasella, joten varaa kunnon talvivaatteet, lämmin takki, pipo ja kengät, jotka kestävät lunta.
Terveys & vesi
Hanavesi on yleensä juomakelpoista, joten juomapullon voi täyttää hanasta. Tarkista rokotussuositukset ja ota kattava matkavakuutus ennen lähtöä.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on paras aika matkustaa?
Suosituin aika on helmi, maalis, kesä, jolloin sää on tasapainoisimmillaan. Lämpimimmillään päivälämpötila nousee noin 19 asteeseen ja viileimmillään -9 asteen tienoille.
Voiko hanavettä juoda?
Kyllä, hanavesi on maailman parhaita — juo huoletta suoraan hanasta.
Annetaanko juomarahaa?
Juomaraha ei ole Suomessa tapana; palvelu sisältyy hintaan. Hyvästä palvelusta voi halutessaan pyöristää laskun.
Käykö kortti vai tarvitseeko käteistä?
Kortti ja lähimaksu käyvät kaikkialla, myös pienissä ostoksissa; käteistä tarvitaan harvoin.
Mitä saunasta pitää tietää?
Saunassa ollaan yleensä alasti ja peseydytään ennen löylyjä. Yleisissä saunoissa on tavallisesti erilliset vuorot tai osastot miehille ja naisille.
Kuinka kauan lento Helsinki–Inari kestää?
Helsingistä pääsee kohteeseen Inari suoralla lennolla (sesongista riippuen), ja suora lento kestää noin 1,5 tuntia. Kohteen lentokenttäkoodi on IVL.
Mikä on Inarin hintataso?
Paikallinen hintataso on Suomea kalliimpi. Tyypillisiä matkailijahintoja: olut ravintolassa 6,5 €, lounas 15 €, keskitason hotelliyö 130 €. Keskitason päiväbudjetti on noin 145 € henkeä kohden vuorokaudessa. Luvut ovat suuntaa-antavia arvioita ja vaihtelevat sesongin ja sijainnin mukaan.
Kumppani
Mainos
Mainos
