Balkanin kerroksellinen kaupunki basaareille, vuorille, kahvikulttuurille ja lähihistorian ymmärtämiselle.
Sää nyt
27°C
Selkeää
ke29°15°
to29°15°
pe30°18°
Päivänvaloa ≈ 15.0 hLento vaihto ~3 h
kaupunkiruokaluonto
Miksi Sarajevo?
Sarajevo on Bosnian pääkaupunki, jossa idän ja lännen kulttuurit kohtaavat kuin missään muualla Euroopassa — 'Euroopan Jerusalem'. Yhdellä kadulla moskeijan minareetti, katolinen katedraali, ortodoksikirkko ja synagoga seisovat kävelymatkan päässä toisistaan. Ottomaaninen Baščaršijan basaari kuparipajoineen ja kahviloineen johtaa saumattomasti itävaltalais-unkarilaiseen keskustaan. Kaupunki kantaa yhä 1990-luvun piirityksen arpia, mutta se on noussut lämminhenkiseksi ja vieraanvaraiseksi. Ympäröivät vuoret muistuttavat myös vuoden 1984 olympialaisista. Sarajevo on ainutlaatuinen historian ja kulttuurien risteys.
Huomioi
Sodan jäljet näkyvät yhä, ja muistokohteet ovat tunnelmaltaan raskaita.
Varausvinkki
Nouse köysiradalla Trebevićille näkymiin ja bobrataa; syö cevapi Baščaršijassa ja juo bosnialainen kahvi.
Ennen matkaa kannattaa tarkistaa muutama käytännön asia. Kohteessa maksuvälineenä on marka (KM), ja paikallinen kieli on bosnia, kroaatti, serbia. Viisumiasia: ei viisumia (max 90 pv). Aikaero Suomeen on −1 h. Yleinen hätänumero on 122 (poliisi) / 124 (ambulanssi). Hanaveden juomakelpoisuus kannattaa tarkistaa paikallisesti, ja sähköverkossa käytetään pistoketyyppiä C/F, jännite 230 V.
Matka Helsingistä kohteeseen Sarajevo taittuu yleensä yhdellä vaihdolla noin 3 tunnissa. Vertaa aina muutamaa lähtöpäivää — keskellä viikkoa lähtevät lennot ovat usein selvästi viikonloppua halvempia.
Sarajevo sijaitsee Balkanilla vuoristoisessa sisämaassa Adrianmeren tuntumassa. Tarkemmin kohde kuuluu Bosnia ja Hertsegovinan Keski-Bosnia-alueeseen, ja se on vilkas kaupunkilomakohde.
Baščaršija on Sarajevon 1400-luvulla perustettu ottomaaninen vanhabasaari, kaupungin sykkivä sydän. Sen keskellä seisoo Sebilj, kahdeksankulmainen puinen suihkulähde vuodelta 1891 — paikallinen tarina lupaa, että sen vedestä juonut palaa vielä Sarajevoon. Basaaria halkovat kapeat kujat ammattikuntien mukaan: Kazandžiluk-kadulla kuparisepät yhä takovat käsin kahvipannuja ja koristeita. Lähellä avautuu Morića Hanin karavaaniseraji, entinen kauppiaiden majatalo, jonka pihalla juodaan nykyään kahvia. Moskeijat, kahvilat ja makeiskaupat luovat itämaisen tunnelman.
Vinkki: Juo kulaus Sebiljin lähteestä tarinan mukaan varmistaaksesi paluusi. Seuraa kuparinsepäntyötä Kazandžiluk-kadulla ja poikkea Morića Hanin pihalle bosnialaiselle kahville. Aamu on rauhaisin hetki ennen ryhmiä.
Ferhadijan kävelykadulle on merkitty katukiveys 'Sarajevo Meeting of Cultures': viivan toisella puolella alkaa ottomaaninen Baščaršija puuputiikkeineen ja minareetteineen, toisella itävaltalais-unkarilainen Eurooppa jugend-julkisivuineen. Muutaman sadan metrin säteellä seisovat Gazi Husrev-begin moskeija, katolinen Jeesuksen pyhän sydämen katedraali, serbiortodoksinen katedraali ja aškenasisynagoga — siksi Sarajevoa kutsutaan 'Euroopan Jerusalemiksi'. Harvassa kaupungissa idän ja lännen raja on yhtä kirjaimellinen.
Vinkki: Etsi 'Sarajevo Meeting of Cultures' -merkki Ferhadijalta ja katso taaksesi ja eteesi — arkkitehtuuri vaihtuu askelessa. Neljä eri uskonnon pyhäkköä ehtii kiertää kävellen kymmenessä minuutissa.
Vijećnica on Sarajevon näyttävin itävaltalais-unkarilaisen kauden rakennus, pseudomaurilaiseen tyyliin 1892–1896 valmistunut entinen kaupungintalo. Vuodesta 1949 se toimi kansallis- ja yliopistokirjastona, kunnes serbijoukkojen tulitus sytytti sen elokuussa 1992 piirityksen aikana: liekit tuhosivat noin kaksi miljoonaa kirjaa ja käsikirjoitusta yhdessä Euroopan pahimmista kirjastopaloista. Rakennus entisöitiin vuosien työllä ja avattiin uudelleen 2014. Sisällä hehkuu koristeellinen lasikattoinen atrium raidallisine kaarineen.
Vinkki: Astu sisään ihailemaan lasikattoista atriumia ja maurilaista koristelua. Ulkoseinän muistolaatta muistuttaa vuoden 1992 kirjastopalosta. Rakennus on Baščaršijan itäpäässä Miljacka-joen rannalla.
Latinalaissilta on yksi Sarajevon vanhimmista kivisilloista Miljacka-joen yli, nykymuodossaan vuodelta 1798. Sen pohjoiskulmassa muuttui maailmanhistoria: 28. kesäkuuta 1914 Gavrilo Princip ampui täällä Itävalta-Unkarin arkkiherttua Frans Ferdinandin ja tämän puolison Sophien — laukaukset sytyttivät ensimmäisen maailmansodan. Sillan kulmassa kertoo tapahtumista Museo Sarajevo 1878–1918. Jugoslavian aikana silta kantoi murhaajan nimeä (Principov most), mutta se palautettiin sittemmin Latinalaissillaksi.
Vinkki: Kadunkulman Museo Sarajevo 1878–1918 merkitsee tarkan paikan ja kertoo salamurhasta. Silta on kaunein auringonlaskussa, jolloin valo värjää joen ja talot. Yhdistä käynti rantabulevardin kävelyyn.
Vuonna 1531 valmistunut Gazi Husrev-begin moskeija on Bosnian suurin ja tärkein historiallinen moskeija sekä ottomaanisen arkkitehtuurin mestariteos. Sen rakennutti kaupungin ottomaanikuvernööri Gazi Husrev-beg osana laajaa säätiötään (vakuf), johon kuuluivat myös Kuršumlija-medresa, katettu Bezistan-kauppahalli, hammam ja Sahat-kula-kellotorni — harvinaisuus, joka näyttää yhä kuunkiertoon perustuvaa aikaa rukoushetkiä varten. Moskeijan pihalla solisee šadrvan-pesulähde. Se on yhä kaupungin uskonnollisen elämän keskus.
Vinkki: Sisään pääsee rukoushetkien ulkopuolella asianmukaisesti pukeutuneena. Katso viereinen Sahat-kula-kellotorni, joka näyttää kuunkiertoaikaa. Medresa ja Bezistan-kauppahalli ovat kävelymatkan päässä.
Sarajevon piiritys (1992–1996) oli pisin pääkaupungin piiritys nykyhistoriassa. Kaupungin henkireikä oli Toivon tunneli (Tunel spasa), 1993 käsin kaivettu noin 800 metrin käytävä lentokentän kiitoradan ali, jota pitkin kulkivat ruoka, aseet ja ihmiset piiritetyn kaupungin ja vapaan alueen välillä. Tunnelin suulla oleva luodinreikäinen Kolarin talo on nykyään koskettava museo, jossa pääsee kävelemään säilytetyn tunneliosuuden. Keskustassa punaisella hartsilla täytetyt kranaatinjäljet, 'Sarajevon ruusut', merkitsevät paikkoja, joissa ihmisiä kuoli.
Vinkki: Tunnelimuseo on lentokentän lähellä, parhaiten opastetulla kierroksella tai taksilla. Kävele säilytetty tunneliosuus ja etsi keskustan katukivistä 'Sarajevon ruusuja'. Ikuinen liekki (Vječna vatra) muistaa toisen maailmansodan uhreja.
Kulttuurien risteys
Sarajevo on paikka, jossa itä ja länsi kohtaavat kirjaimellisesti — kaupungin pääkadulla on merkki, jonka toisella puolella alkaa ottomaaninen basaarikaupunki ja toisella itävaltalais-unkarilainen Eurooppa. Vanhassa Baščaršija-basaarissa moskeijat, kahvilat ja kupariverstaat luovat itämaisen tunnelman, ja lyhyen matkan päässä ovat katolinen katedraali, ortodoksikirkko ja synagoga vierekkäin — Sarajevoa kutsutaan 'Euroopan Jerusalemiksi' uskontojen rinnakkaiselon vuoksi. Turkkilainen kahvi, ćevapi ja itämaiset makeiset kuuluvat kokemukseen. Kaupunki on eloisa, edullinen ja kiehtova sulatusuuni.
Historia & sota
Sarajevo kantaa 1900-luvun historian raskaimpia hetkiä. Täällä ammuttiin vuonna 1914 arkkiherttua Frans Ferdinand — laukaus, joka sytytti ensimmäisen maailmansodan (paikka on merkitty). Kaupunki isännöi vuoden 1984 talviolympialaisia, mutta vain vuosikymmen myöhemmin se joutui historian pisimmän piirityksen (1992–96) kohteeksi Bosnian sodassa. Sodan jäljet näkyvät yhä 'Sarajevon ruusuina' (kranaatinjälkiä kadussa) ja rakennuksissa, ja koskettava Sodan tunnelin museo kertoo, miten kaupunki selvisi. Historia tekee vierailusta syvästi liikuttavan.
Sarajevon keittiö on bosnialaista ja vahvasti ottomaanivaikutteista, tuhtia ja lihaista. Kaupungin nimikkoruoka on ćevapi: pienet grillatut jauhelihamakkarat, jotka tarjoillaan pehmeän somun-lattuleivän sisällä raa'an sipulin ja kaymak-kermajuuston kera. Muita klassikoita ovat kerroksellinen burek (ohutta taikinaa ja lihaa käärittynä kierteelle), dolma ja japrak eli täytetyt vihannekset sekä begova čorba -kanakeitto. Aterian jälkeen kuuluu paksu bosnialainen kahvi, joka tarjoillaan kuparikannusta (džezva) ja rahat lokum -makeisen kera — sen juominen on hidas sosiaalinen rituaali. Baščaršijan basaarin grillibaarit (ćevabdžinica) tarjoavat aidoimman aterian, ja Bosnia on hyvin edullinen.
Yöelämä
Sarajevon yöelämä on lämminhenkistä, seurallista ja poikkeuksellisen edullista, ja se heijastaa kaupungin kulttuurien kohtaamista. Illan sielu on kahvi ja seura: ottomaanisen Baščaršijan basaarin teehuoneet ja kahvilat, joissa juodaan paksua bosnialaista kahvia ja poltetaan vesipiippua, venyttävät illan pitkäksi. Itävaltalais-unkarilaisen keskustan puolella ja Ferhadija-kävelykadulla on cocktailbaareja, olutpanimoita ja klubeja, ja iso opiskelijaväestö pitää menon vireänä. Kaupungissa on myös elävä jazz- ja live-musiikkiperinne. Alkoholi on edullista, mutta osa väestöstä ei sitä muslimiperinteen vuoksi käytä. Tunnelma on rento, vieraanvarainen ja aidosti paikallinen.
Liikunta & aktiviteetit
Sarajevo koetaan kävellen sen ainutlaatuisessa, kulttuurien kohtaamispisteen keskustassa, jossa yhdellä kadulla itämainen basaarikaupunki muuttuu länsimaiseksi Euroopaksi. Ottomaanisessa Baščaršijassa moskeijat, kupariverstaat ja Sebilj-suihkulähde luovat itämaisen tunnelman, ja lyhyen matkan päässä seisovat katedraali, ortodoksikirkko ja synagoga vierekkäin. Kaupungin raskas 1900-luku on läsnä: Latinalaissilta, jonka luona ammuttiin arkkiherttua Frans Ferdinand ja sytytettiin ensimmäinen maailmansota, sekä koskettava Sodan tunnelin museo, joka kertoo 1990-luvun piirityksestä. Köysirata vie Trebević-vuorelle näkymiin ja hylätylle olympiabobiradalle. Ympäröivät vuoret tarjoavat vaellusta ja talvella laskettelua.
Etiketti & tavat
Maa on monikulttuurinen: moskeijoihin kengät pois ja peittävästi, naisille huivi; kirkoissa siisti pukeutuminen.
Kahvikulttuuri (bosanska kafa) on vahva ja rauhallinen.
Juomaraha on ravintolassa noin 10 %.
Käteinen (vaihdettava marka, BAM) hallitsee.
Kunnioita 1990-luvun sodan historiaa hienotunteisesti.
Muutama sana
Zdravo / Dobar dan — heiHvala — kiitosMolim — ole hyväKoliko košta? — paljonko maksaaŽivjeli — kippisDoviđenja — näkemiin
Paikallinen hintataso on selvästi Suomea edullisempi. Alla olevat luvut ovat suuntaa-antavia arvioita tyypillisistä matkailijahinnoista — todelliset hinnat vaihtelevat sesongin, sijainnin ja valintojen mukaan.
Vilkkainta ja kysytyintä aikaa; hinnat ja jonot ovat korkeimmillaan.
Välisesonkisyyskuu ja lokakuu
Paras hinta-laatusuhde: miellyttävä sää ilman pahinta ruuhkaa ja huippuhintoja.
Hiljainen sesonkitammikuu, helmikuu ja joulukuu
Edullisinta aikaa ja vähemmän turisteja, mutta sää on viileämpi.
Hyvä tietää ennen matkaa
Maksaminen
Korttia voi käyttää hotelleissa ja isommissa liikkeissä, mutta toreilla, takseissa ja pienissä paikoissa käteinen on usein välttämätön. Nosta käteistä paikallisesta automaatista.
Juomaraha
Ravintolassa on tapana jättää muutama prosentti tai pyöristää lasku ylöspäin hyvästä palvelusta.
Mitä pakata
Päivisin on lämmintä mutta illat voivat viiletä — ota mukaan kerroksia ja ohut takki iltoihin.
Terveys & vesi
Hanaveden laatu vaihtelee alueittain, joten tarkista tilanne paikallisesti tai valitse pullovesi. Sarajevon kaupunkivesi on todettu juomakelpoiseksi, mutta osaa kunnista palvelevat pienet paikallisverkot, joissa on todettu ulosteperäisiä bakteereja. Tarkista rokotussuositukset ja ota kattava matkavakuutus ennen lähtöä.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on paras aika matkustaa?
Suosituin aika on huhti, touko, kesä, jolloin sää on tasapainoisimmillaan. Lämpimimmillään päivälämpötila nousee noin 27 asteeseen ja viileimmillään 3 asteen tienoille.
Voiko hanavettä juoda?
Kyllä, hanavesi on juomakelpoista useimmissa paikoissa.
Mitä valuuttaa käytetään?
Valuutta on vaihdettava marka (BAM), sidottu euroon. Käteinen hallitsee; kortti käy kaupungeissa. Euroja otetaan paikoin, vaihtoraha markkoina.
Paljonko juomarahaa annetaan?
Ravintolassa noin 10 %.
Mitä kahvista kannattaa tietää?
Bosanska kafa tarjoillaan džezvasta rahkalokumin kera ja juodaan rauhassa — se on osa sosiaalista elämää.
Kuinka kauan lento Helsinki–Sarajevo kestää?
Reitti Helsinki–Sarajevo lennetään yleensä yhdellä vaihdolla, ja kokonaismatka-aika on noin 3 tuntia reitistä riippuen. Kohteen lentokenttäkoodi on SJJ.
Mikä on Sarajevon hintataso?
Paikallinen hintataso on selvästi Suomea edullisempi. Tyypillisiä matkailijahintoja: olut ravintolassa 2,5 €, lounas 7 €, keskitason hotelliyö 55 €. Keskitason päiväbudjetti on noin 60 € henkeä kohden vuorokaudessa. Luvut ovat suuntaa-antavia arvioita ja vaihtelevat sesongin ja sijainnin mukaan.
Kumppani
Mainos
Mainos
