Dalarna

Siljan on Dalarnan keskipiste, 293 neliökilometrin järvi kraatterirenkaan pohjalla ja Ruotsin seitsemänneksi suurin. Sen ympäri kulkee tie, joka yhdistää kolme päätaajamaa: Mora pohjoispäässä, Rättvik idässä ja Leksand etelässä. Kierros on yli sata kilometriä ja se on maakunnan luonnollinen matkareitti — sen varrella ovat lähes kaikki alueen kohteet. Järvi on kirkasvetinen ja sen rannat vaihtelevat hiekkarannoista jyrkkiin kalliorantoihin; syvin kohta on 134 metriä.

Nusnäs on Moran kunnassa oleva kylä, jossa dalahevosia on valmistettu suvusta toiseen. Kylässä toimii pajoja, joissa koko prosessin näkee: mäntypuu veistetään muotoon, hiotaan, pohjamaalataan punaiseksi ja koristellaan käsin kurbits-kuvioinnilla, joka on Dalarnan oma kansanomainen koristetyyli. Jokainen hevonen maalataan yksitellen, joten kahta samanlaista ei ole. Pajoissa on myymälät, ja niistä ostettu hevonen on selvästi aidompi tuliainen kuin lentokentältä ostettu.

Falunin kuparikaivos oli toiminnassa yli 900 vuotta: louhinta alkoi joskus vuosien 850 ja 1080 välillä ja päättyi viimeiseen räjäytykseen 8. joulukuuta 1992. Suuruudenaikana 1600-luvulla kaivos tuotti ajoittain noin kaksi kolmasosaa koko maailman kuparista ja työllisti tuhatkunta ihmistä, mikä teki siitä Ruotsin suurimman työpaikan. Kaivoksen jälki näkyy maastossa valtavana avolouhoksena, joka syntyi kun katto romahti vuonna 1687. Kaivos ja sitä ympäröivä kaupunki liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2001.

Rättvik on Siljanin itärannalla ja se on maakunnan tunnistettavin kylä, koska sieltä työntyy järvelle noin 600 metriä pitkä puinen laituri. Laituri rakennettiin alun perin höyrylaivoja varten, koska ranta on niin matala, ja se on nykyään kävelykohde ja uimapaikka. Kylässä on myös keskiaikainen kirkko rantatörmällä ja sen ympärillä kirkkotalleja — pieniä hirsimökkejä, joissa kaukaa tulleet kirkkovieraat yöpyivät. Rättvikissä on rautatieasema, joten se on kylistä helpoin saavuttaa ilman autoa.

Leksand on Siljanin eteläpäässä, ja se tunnetaan Ruotsin näkyvimmästä juhannusjuhlasta: kylän juhannussalko on maan korkeimpia, ja sen pystytys kokoaa tuhansia katsojia kansallispuvuissa. Perinne on aito ja paikallisten oma, ei esitys matkailijoille, vaikka se kerää yleisöä koko maasta. Kylässä on myös 1700-luvun kirkko järven rannalla ja kesäteatteri, jossa esitetään vuosittain Himlaspelet-näytelmää. Leksand on Siljanin kylistä lähinnä Tukholmaa ja usein ensimmäinen pysähdys.

Mora on Siljanin pohjoispäässä, ja se on Vasaloppetin maalipaikka: 90 kilometrin hiihto Sälenistä päättyy kaupungin keskustaan maaliporttiin, joka on pystyssä ympäri vuoden. Kaupungissa on Vasaloppet-museo, joka kertoo kilpailun historiasta vuodesta 1922, sekä Zornmuseet, joka esittelee Anders Zornin taidetta — hän oli aikansa tunnetuimpia ruotsalaistaiteilijoita ja kotoisin Morasta. Nusnäsin dalahevospajat ovat Moran kunnassa lyhyen matkan päässä.