Pieni tunturikylä Urho Kekkosen kansallispuiston laidalla: erämaata ovelta, ei jonoja rinteessä.
Tyypillinen sää
18°C
Lämmin ja vaihteleva
ti18°12°
ke19°13°
to17°11°
Päivänvaloa ≈ 23.4 hLento suora ~1,5 h
luontoaktiiviperhe
Miksi Saariselkä?
Saariselkä on Lapin keskuksista se, jossa erämaa alkaa kylän takaa eikä auton takaa. Rinnealue on pieni, mutta Urho Kekkosen kansallispuisto on Suomen toiseksi suurin ja sen autiotuvat ovat maksuttomia. Ivalon lentoasema on 30 kilometrin päässä, joten pohjoisimpaan Lappiin pääsee helposti ilman pitkää ajomatkaa.
Huomioi
Palvelut ovat harvassa ja osin kausiluonteisia, joten ruokailut kannattaa varmistaa sesongin ulkopuolella. Erämaahan ei mennä ilman varusteita ja reittisuunnitelmaa, ja kaamos kestää joulukuusta tammikuun puoliväliin.
Varausvinkki
Ivalon kentältä on 30 kilometriä ja lennoille on bussiliityntä, joten auto ei ole pakollinen. Revontuli- ja valjakkoretket kannattaa varata etukäteen, koska tarjonta on pieni.
Ennen matkaa kannattaa tarkistaa muutama käytännön asia. Kohteessa maksuvälineenä on euro (€), ja paikallinen kieli on suomi, ruotsi. Viisumiasia: ei tarvita (EU/Schengen). Aikaero Suomeen on 0 h. Yleinen hätänumero on 112. Hanavesi on yleensä juomakelpoista, ja sähköverkossa käytetään pistoketyyppiä C/F, jännite 230 V.
Helsingistä pääsee kohteeseen Saariselkä suoralla lennolla noin 1,5 tunnissa. Vertaa aina muutamaa lähtöpäivää — keskellä viikkoa lähtevät lennot ovat usein selvästi viikonloppua halvempia.
Ilmoitamme sähköpostilla, kun Helsinki–Saariselkä-lentojen hinta putoaa selvästi tavanomaisesta. Ei roskapostia, lopetat yhdellä klikkauksella.
Missä majoittua
Kylän keskustassa hotellit ja mökit ovat kävelymatkan päässä rinteistä ja laduista, ja valikoima on pieni mutta riittävä. Kiilopään suunnassa majoitutaan syvemmällä erämaan laidalla savusaunan ja latujen äärellä, mikä sopii vaeltajalle ja hiihtäjälle mutta on kaukana kylän palveluista.
Varausvinkki: Ivalon lentoasemalta on 30 kilometriä ja lennoille on bussiliityntä, joten autoa ei välttämättä tarvita. Revontuliretket ja koiravaljakkoajelut kannattaa varata ennen matkaa, koska tarjonta on pieni ja täyttyy nopeasti sesonkiviikoilla.
Kaunispää on kylän välittömässä läheisyydessä kohoava tunturi, jonka laelle nousee tie ja hiihtohissi. Laki on paljasta tunturipaljakkaa, ja sieltä avautuu näkymä yli Saariselän tunturijonon ja pohjoiseen Ivalon suuntaan — selkeällä säällä näkyvyys on kymmeniä kilometrejä yhtenäisen erämaan yli. Laella on kahvila ja näköalapaikka, ja se on Saariselän helpoin tapa nähdä alueen mittakaava. Talvella tunturin rinteillä on laskettelurinteitä, kesällä laelle kävellään tai ajetaan.
Vinkki: Tämä on paras ensimmäinen pysähdys, koska maisema selittää kerralla missä ollaan. Auringonlasku ja kaamoksen sininen hetki ovat parhaat ajat, mutta laella tuulee lähes aina.
Kylän itäpuolelta alkava Urho Kekkosen kansallispuisto on Suomen toiseksi suurin ja yksi Euroopan laajimpia erämaa-alueita. Länsiosassa Saariselän puolella on merkittyjä reittejä ja päivämatkan päässä olevia autiotupia, joten aloittelijakin pääsee erämaahan turvallisesti. Idempänä maasto muuttuu poluttomaksi ja vaatii suunnistustaitoa. Puistossa on kymmeniä maksuttomia autiotupia, ja alueella liikkuu poroja, ja onnekas näkee kotkan. Korkein tunturi Sokosti on 718 metriä.
Vinkki: Aloita merkityiltä reiteiltä ja Kiilopään suunnasta, jos erämaakokemusta ei ole. Autiotuvat ovat ensiapu, eivät majoitusvaraus — teltta tai varasuunnitelma kannattaa olla mukana.
Kiilopää
Kiilopää on Saariselältä muutaman kilometrin päässä oleva tunturi ja sen juurella toimiva retkeilykeskus, joka on käytännössä kansallispuiston portti. Paikka on tunnettu savusaunastaan ja avantouinnista: perinne on, että saunan jälkeen mennään puron avantoon. Kiilopäältä lähtee sekä lyhyitä päiväreittejä että pidempiä vaellusreittejä puiston sisään, ja talvella alueelta lähtevät hiihtoladut ja lumikenkäreitit. Tunturin laelle nousee polku, jolta on näkymä yli tunturijonon.
Vinkki: Savusauna lämpiää vain tiettyinä päivinä ja se kannattaa tarkistaa etukäteen. Kiilopää on parempi lähtöpiste vaellukselle kuin Saariselän kylä.
Saariselän kylä ja rinteet
Saariselän kylä on pieni ja tiivis: muutama hotelli, mökkialueita, ravintoloita ja ohjelmapalveluyrityksiä samalla alueella. Rinnealue on vaatimaton verrattuna Leviin tai Rukaan — rinteitä on kymmenkunta — mutta jonoja ei ole ja perheelle mittakaava on sopiva. Kylän läpi ja ympäri kulkee laaja latuverkko, joka jatkuu suoraan kansallispuiston laitaan. Rakennuskanta on matalaa ja puista, ja kylä sulautuu tunturimaisemaan selvästi paremmin kuin isommat keskukset.
Vinkki: Jos etsit haastavaa laskettelua, tämä ei ole oikea kohde. Jos etsit hiihtoa, vaellusta ja rauhaa, mittakaava on juuri oikea.
Luirojärvi ja erämaavaellus
Luirojärvi on kansallispuiston sydämessä oleva järvi, joka on Suomen tunnetuimpia erämaavaelluskohteita. Sinne on Saariselältä noin 30 kilometriä ilman tieyhteyttä, ja matka tehdään vaeltamalla tai talvella hiihtämällä. Järven rannalla on autiotupa ja varaustupa, ja ympärillä kohoavat puiston korkeimmat tunturit, muun muassa Sokosti. Reitti on klassikko juuri siksi, että se vie oikeasti kauas: matkan varrella ei ole palveluita, kyliä eikä puhelinkenttää kaikkialla.
Vinkki: Tämä on usean päivän vaellus ja vaatii kokemusta, varusteet ja reittisuunnitelman. Kerro reittisi jollekin ja varaudu siihen, että sää muuttuu tunturissa nopeasti.
Poronhoito ja saamelaisalue
Saariselkä sijaitsee saamelaisten kotiseutualueella Inarin kunnassa, ja poronhoito on alueen elinkeino eikä matkailunähtävyys. Poroja näkee teillä ja tuntureilla ympäri vuoden, ja ne ovat omistettuja eläimiä vaikka liikkuvat vapaana. Kylästä järjestetään porotiloille retkiä, joissa kerrotaan poronhoidosta ja pääsee ajamaan poron vetämässä reessä. Alueen kulttuurinen keskus on kuitenkin 60 kilometriä pohjoisessa Inarissa, jossa toimivat saamelaismuseo Siida ja saamelaiskäräjät.
Vinkki: Porot tiellä ovat todellinen riski pimeällä — aja hiljaa ja varaudu siihen että lauma ei väisty. Poroa ei saa ruokkia eikä lähestyä.
Urho Kekkosen kansallispuisto
Saariselän takaa alkaa Urho Kekkosen kansallispuisto, joka on Suomen toiseksi suurin kansallispuisto ja käytännössä yhtenäistä erämaata Venäjän rajalle asti. Puiston länsiosa Saariselän puolella on avointa tunturimaastoa merkittyine reitteineen ja autiotupineen, mutta itään mentäessä maasto muuttuu poluttomaksi erämaaksi, jossa liikkuminen vaatii suunnistustaitoa ja omavaraisuutta. Korkein tunturi Sokosti kohoaa 718 metriin. Puistossa on kymmeniä autiotupia, jotka ovat maksuttomia ja avoinna kaikille, ja se on Suomen tunnetuimpia hiihtovaellusalueita keväällä. Tämä kansallispuisto on syy siihen, että Saariselkä on eri kohde kuin Levi: hiihtokeskus on täällä sivujuonne, ei pääasia.
Kaamos ja revontulet
Saariselkä on selvästi napapiirin pohjoispuolella, ja se näkyy vuodenkierrossa jyrkemmin kuin Etelä-Lapissa. Kaamos kestää joulukuun alusta tammikuun puoliväliin, jolloin aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle lainkaan — mutta pimeää ei silti ole kuin osan vuorokaudesta: keskipäivällä on parin tunnin sininen hämärä, jossa lumi hohtaa oudon kirkkaana. Vastapaino tulee kesällä, kun aurinko pysyy ylhäällä vuorokauden ympäri toukokuun lopulta heinäkuun puoliväliin. Revontulia näkyy selkeinä öinä syyskuusta maaliskuulle keskimäärin useita kertoja kuukaudessa, ja kylän valot ovat niin vähäiset, että pimeään pääsee kävelemällä muutaman minuutin.
Mitä syödä
Saariselän ruoka on lappilaista ja valikoima pieni mutta laadukas. Poronliha on kaiken perusta: poronkäristys perunamuusin ja puolukkasurvoksen kanssa on vakioannos, ja hienommilla listoilla on poronfileetä, kylmäsavuporoa ja poronkieltä. Kaloista tärkeimmät ovat nieriä ja siika, joita savustetaan ja loimutetaan. Tunturin marjat — hilla, puolukka ja mustikka — päätyvät jälkiruokiin, ja leipäjuusto lakkahillon kanssa on lähes joka listalla. Kylässä on muutama ravintola ja päivittäistavarakauppa; sesongin ulkopuolella aukiolot supistuvat, joten omat eväät kannattaa varmistaa etenkin vaellukselle lähtiessä.
Yöelämä
Saariselkä ei ole juhlakohde, ja se on monelle valinnan syy. Kylässä on muutama ravintola ja baari, joissa on sesonkiaikaan elävää musiikkia, mutta illat päättyvät aikaisin eikä yökerhoja ole. Suurin osa illoista vietetään saunassa, takan äärellä tai ulkona: revontulien katselu on täällä käytännössä oma iltaohjelmansa, ja siihen järjestetään opastettuja retkiä kelkalla, valjakolla tai kävellen. Kiilopään savusauna ja avantouinti ovat alueen tunnetuin iltaperinne. Kesällä yötön yö siirtää ohjelman ulos kellonajasta riippumatta.
Liikunta & aktiviteetit
Saariselällä liikutaan omin voimin. Talvella latuverkko lähtee kylästä ja jatkuu kansallispuiston laitaan, ja lumikenkäily sekä hiihtovaellus autiotuvalta toiselle ovat alueen omia lajeja. Rinteitä on kymmenkunta ja ne riittävät perheelle. Kylästä lähtee koiravaljakko-, poro- ja moottorikelkkaretkiä sekä revontuliretkiä. Kesällä samat reitit ovat vaellusreittejä: päivämatkoja Kaunispäälle ja Kiilopäälle, monen päivän vaelluksia Luirojärvelle. Kalastus, marjastus ja ruskavaellus syyskuun alussa täydentävät kesäkauden. Kiilopään savusauna ja avanto kuuluvat ohjelmaan ympäri vuoden.
Etiketti & tavat
Henkilökohtaista tilaa ja hiljaisuutta arvostetaan; small talkia on vähän eikä hiljaisuutta koeta kiusalliseksi.
Saunassa ollaan yleensä alasti ja peseydytään ennen löylyjä; yleisissä saunoissa on tavallisesti erilliset vuorot tai osastot.
Kengät riisutaan koteihin astuttaessa.
Juomaraha ei ole tapana — palvelu sisältyy hintaan; pyöristys kelpaa.
Jonottaminen ja täsmällisyys ovat itsestäänselvyyksiä.
Paikallinen hintataso on Suomea kalliimpi. Alla olevat luvut ovat suuntaa-antavia arvioita tyypillisistä matkailijahinnoista — todelliset hinnat vaihtelevat sesongin, sijainnin ja valintojen mukaan.
Vilkkainta ja kysytyintä aikaa; hinnat ja jonot ovat korkeimmillaan.
Välisesonkisyyskuu
Paras hinta-laatusuhde: miellyttävä sää ilman pahinta ruuhkaa ja huippuhintoja.
Hiljainen sesonkitammikuu, marraskuu ja joulukuu
Edullisinta aikaa; osa palveluista voi olla kiinni ja sää on epävakaisin.
Hyvä tietää ennen matkaa
Maksaminen
Kortti- ja lähimaksu toimivat lähes kaikkialla. Pieni käteissumma kannattaa silti pitää mukana toreja ja juomarahoja varten.
Juomaraha
Juomaraha ei ole pakollinen — palvelu sisältyy yleensä hintaan, pyöristys ylöspäin riittää.
Mitä pakata
Sää voi olla pakkasella, joten varaa kunnon talvivaatteet, lämmin takki, pipo ja kengät, jotka kestävät lunta.
Terveys & vesi
Hanavesi on yleensä juomakelpoista, joten juomapullon voi täyttää hanasta. Tarkista rokotussuositukset ja ota kattava matkavakuutus ennen lähtöä.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on paras aika matkustaa?
Suosituin aika on helmi, maalis, huhti, jolloin sää on tasapainoisimmillaan. Lämpimimmillään päivälämpötila nousee noin 18 asteeseen ja viileimmillään -8 asteen tienoille.
Voiko hanavettä juoda?
Kyllä, hanavesi on maailman parhaita — juo huoletta suoraan hanasta.
Annetaanko juomarahaa?
Juomaraha ei ole Suomessa tapana; palvelu sisältyy hintaan. Hyvästä palvelusta voi halutessaan pyöristää laskun.
Käykö kortti vai tarvitseeko käteistä?
Kortti ja lähimaksu käyvät kaikkialla, myös pienissä ostoksissa; käteistä tarvitaan harvoin.
Mitä saunasta pitää tietää?
Saunassa ollaan yleensä alasti ja peseydytään ennen löylyjä. Yleisissä saunoissa on tavallisesti erilliset vuorot tai osastot miehille ja naisille.
Kuinka kauan lento Helsinki–Saariselkä kestää?
Helsingistä pääsee kohteeseen Saariselkä suoralla lennolla (sesongista riippuen), ja suora lento kestää noin 1,5 tuntia. Kohteen lentokenttäkoodi on IVL.
Mikä on Saariselkän hintataso?
Paikallinen hintataso on Suomea kalliimpi. Tyypillisiä matkailijahintoja: olut ravintolassa 10 €, lounas 20 €, keskitason hotelliyö 170 €. Keskitason päiväbudjetti on noin 185 € henkeä kohden vuorokaudessa. Luvut ovat suuntaa-antavia arvioita ja vaihtelevat sesongin ja sijainnin mukaan.
Kumppani
