Suomen laajin hiihtokeskus kahden kylän välissä: 719 metrin tunturi, 330 kilometriä latuja ja kansallispuisto vieressä.
Tyypillinen sää
19°C
Lämmin ja vaihteleva
ti19°13°
ke20°14°
to18°12°
Päivänvaloa ≈ 21.7 hLento suora ~1,4 h
aktiiviluontoperhe
Miksi Ylläs?
Ylläs on hiihtäjän kohde ennen kaikkea: 330 kilometrin latuverkko lähtee mökin ovelta, ja se on maan laajin. Tunturi kuuluu Pallas–Yllästunturin kansallispuistoon, joten maisema jatkuu rakentamattomana horisonttiin, ja 719 metrin laelta näkyy tunturijono joka suuntaan. Kaksi kylää antavat valinnan rauhallisen ja vilkkaamman välillä.
Huomioi
Kylät ovat tunturin eri puolilla ja 25 kilometrin päässä toisistaan maanteitse, joten majoituksen sijainti ratkaisee lomasi luonteen. Toukokuu ja marraskuu ovat välikausia, jolloin lumi ei kanna eikä maa ole sula.
Varausvinkki
Kittilän kentältä on Ylläkselle 80 kilometriä — varaa transfer tai auto etukäteen. Yöjuna Kolariin jättää 30 kilometrin päähän ja on halvempi vaihtoehto.
Ennen matkaa kannattaa tarkistaa muutama käytännön asia. Kohteessa maksuvälineenä on euro (€), ja paikallinen kieli on suomi, ruotsi. Viisumiasia: ei tarvita (EU/Schengen). Aikaero Suomeen on 0 h. Yleinen hätänumero on 112. Hanavesi on yleensä juomakelpoista, ja sähköverkossa käytetään pistoketyyppiä C/F, jännite 230 V.
Helsingistä pääsee kohteeseen Ylläs suoralla lennolla noin 1,4 tunnissa. Vertaa aina muutamaa lähtöpäivää — keskellä viikkoa lähtevät lennot ovat usein selvästi viikonloppua halvempia.
Ilmoitamme sähköpostilla, kun Helsinki–Ylläs-lentojen hinta putoaa selvästi tavanomaisesta. Ei roskapostia, lopetat yhdellä klikkauksella.
Missä majoittua
Äkäslompolo on kylämäisempi ja järven rannalla, ja se sopii perheelle ja hiihtäjälle, koska ladut lähtevät ovelta. Ylläsjärven puoli on tiiviimpi ja lähempänä isompaa rinnealuetta, mikä palvelee laskettelijaa. Mökki on Ylläksellä yleisin majoitusmuoto, ja hiihtokeskuksen välitön läheisyys nostaa hintaa selvästi.
Varausvinkki: Lento Kittilään kestää noin puolitoista tuntia, ja kentältä Ylläkselle on noin 80 kilometriä — varaa transfer tai auto etukäteen, sillä taksia ei kannata jäädä odottamaan. Yöjuna Kolariin on hitaampi mutta halvempi ja jättää 30 kilometrin päähän.
Yllästunturi kohoaa 719 metriin merenpinnasta, ja sen laelle pääsee talvella hissillä ja kesällä polkua pitkin. Laki on paljas tunturipaljakka, jossa kasvillisuus on matalaa varvikkoa ja jäkälää, ja näkymä avautuu esteettömästi joka suuntaan: pohjoiseen näkyy Pallastunturien jono, etelään metsäinen Lappi ja lännessä Ruotsin rajan takainen maasto. Laella on kahvila ja näköalatasanne. Korkeusero kylistä on noin 450 metriä, mikä on Suomen oloissa huomattava.
Vinkki: Selkeällä säällä näkyvyys on kymmeniä kilometrejä, mutta laella on lähes aina tuuli ja usein pilvi — tarkista sää ennen nousua. Talvella hissi ei aina kulje kovassa tuulessa.
Pallas–Yllästunturin kansallispuisto
Ylläs on osa Pallas–Yllästunturin kansallispuistoa, joka on Suomen kolmanneksi suurin kansallispuisto ja suojelee yhtenäistä tunturijonoa Ylläkseltä Pallakselle. Puiston läpi kulkee merkittyjä reittejä, joista tunnetuin on Hetta–Pallas-vaellusreitti, ja alueella on autiotupia, laavuja ja telttapaikkoja. Metsät ovat vanhoja ja osin koskemattomia, ja alueella elää muun muassa kotkia, ahmoja ja metsäpeuroja. Ilmanlaatu on mitattu maailman puhtaimpiin kuuluvaksi Pallaksen mittausasemalla.
Vinkki: Reitit ovat pitkiä ja palvelut harvassa, joten päiväretkellekin kannattaa ottaa kartta, vettä ja tuulitakki. Kesällä hyttyset ovat heinäkuussa runsaimmillaan.
Äkäslompolo on tunturin pohjoispuolella samannimisen järven rannalla oleva kylä, ja se on Ylläksen vanhempi ja kylämäisempi puoli. Rakennuskanta on matalaa ja puista, ja mökkialueet on sijoitettu metsään järven ja tunturin väliin, joten kylä ei tunnu rakennetulta keskukselta. Kylässä on kaupat, ravintoloita, hiihtokeskus ja suksivuokraamoja, ja ladut lähtevät suoraan majoitusten ohi. Järvi on kesällä uimapaikka ja talvella latupohja.
Vinkki: Tämä on hiihtäjän ja perheen puoli: ladut ovat ovella ja tunnelma rauhallinen. Jos haluat isomman rinnealueen ja enemmän iltaelämää, valitse Ylläsjärven puoli.
Ylläsjärvi ja rinnealue
Ylläsjärvi on tunturin eteläpuolen kylä ja Ylläksen isomman hiihtokeskuksen kotipaikka. Kylä on tiiviimpi ja uudempi kuin Äkäslompolo, ja rinteet nousevat suoraan sen takaa. Yhdessä molempien puolten rinteet muodostavat 63 laskettelurinteen kokonaisuuden, mikä on Suomen suurin määrä yhdellä tunturilla. Rinteitä on aloittelijan loivista pitkistä laskuista jyrkkiin, ja pudotuskorkeus on suomalaisittain suuri. Kylässä on hiihtokoulu, vuokraamot ja rinneravintoloita.
Vinkki: Yhteislippu kattaa molempien puolten rinteet, ja tunturin yli pääsee hisseillä ja yhdyslatua pitkin. Aloittelijalle eteläpuolen loivat rinteet ovat parempi lähtökohta.
Kesänkijärvi on tunturien välissä oleva pieni järvi, joka on Ylläksen tunnetuin kesäkohde ja yksi Lapin kuvatuimmista maisemista: kirkas vesi, hiekkaranta ja tunturit ympärillä. Järvelle vie merkitty polku Äkäslompolosta, ja matkaa on muutama kilometri kumpaankin suuntaan. Reitti jatkuu Kesängin ja Kellostapulin tuntureille, joilta avautuu näkymä koko Ylläksen alueelle. Kesällä järvessä voi uida, ja rannassa on nuotiopaikka ja laavu.
Vinkki: Ruska-aikaan syyskuussa reitti on kaunein ja hyttyset poissa. Polku on kivikkoinen paikoin, joten kengät kannattaa valita sen mukaan.
Revontulet ja kaamos
Ylläs on napapiirin pohjoispuolella, ja revontulia näkyy selkeinä öinä keskimäärin useita kertoja kuukaudessa syyskuusta maaliskuulle. Kylien valot ovat vähäisiä ja tunturin päälle pääsee helposti pimeään paikkaan, mikä tekee havainnoinnista poikkeuksellisen helppoa. Joulukuussa aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle lainkaan muutamaan viikkoon, mutta kaamos ei ole pimeä vaan sininen: keskipäivällä on parin tunnin hämärä, jossa lumi hohtaa. Kesällä tilanne kääntyy ja aurinko pysyy ylhäällä vuorokauden ympäri kesäkuun ajan.
Vinkki: Revontulia varten tarvitset selkeän taivaan ja kärsivällisyyttä; sovellukset ennustavat aktiivisuutta mutta eivät pilviä. Pukeudu selvästi lämpimämmin kuin liikkuessa — paikallaan seisominen pakkasessa on kylmää.
Latuverkko ja hiihtokausi
Ylläksen tunnusluku ei ole rinteiden vaan latujen määrä: 330 kilometriä hiihtolatuja, joista 38 kilometriä on valaistu. Se on Suomen laajin yhtenäinen latuverkko, ja se kiertää molempien kylien kautta, tunturin ympäri ja kansallispuiston laitaan. Käytännön merkitys on se, että hiihtäjä voi lähteä ovelta ja tehdä joka päivä eri lenkin ilman että joutuu autoon. Kausi on pitkä: latuja ajetaan yleensä marraskuulta toukokuulle, ja huhtikuun kevätaurinko yhdistettynä kovaan hankeen on paikallisten mielestä vuoden paras hiihtokeli. Kaamosaikaan joulukuussa valaistut ladut ovat käytännössä ainoa tapa hiihtää päivänvalossa.
Kaksi kylää, kaksi luonnetta
Ylläs on poikkeus suomalaisten hiihtokeskusten joukossa siinä, että sillä on kaksi erillistä keskustaa tunturin eri puolilla. Äkäslompolo pohjoispuolella on vanha kylä järven rannalla: se on väljä, puinen ja kylämäinen, ja sen ympärille on rakennettu mökkialueita metsään. Ylläsjärvi eteläpuolella on tiiviimpi ja uudempi, ja sen rinnealue on isompi. Kylien välillä on tunturin ympäri noin 25 kilometriä maantietä, mutta suoraan tunturin yli menee latu ja hiihtohissiyhteys, joten talvella siirtymä on nopeampi suksilla kuin autolla. Valinta kylien välillä kannattaa tehdä sen mukaan haluaako hiihtää vai laskea.
Mitä syödä
Ylläksen ruokalistat ovat lappilaisia. Poronliha on perusraaka-aine: poronkäristys perunamuusin ja puolukkasurvoksen kanssa on alueen kansallisruoka, ja kylmäsavuporo kuuluu alkuruokiin. Kaloista tärkein on nieriä ja siika, joita savustetaan ja paistetaan, ja tunturialueen marjat — hilla, puolukka ja mustikka — päätyvät jälkiruokiin ja leipomuksiin. Leipäjuusto lakkahillon kanssa on vakiojälkiruoka lähes joka paikassa. Rinneravintolat ovat kalliita ja ruuhkaisia lounasaikaan, joten mökkiin kannattaa ostaa ruokaa kylän kaupasta; hintataso on sesonkiaikaan selvästi etelää korkeampi.
Yöelämä
Ylläksen illat ovat rauhallisempia kuin Levillä, ja se on monelle valinnan syy. Molemmissa kylissä on muutama ravintola ja après-ski-paikka, joissa on sesonkiaikaan elävää musiikkia ja tanssia, mutta tunnelma on perhemäisempi eikä yö jatku aamuun. Suuri osa illoista vietetään mökillä saunassa ja takan äärellä, ja se on osa kohteen ideaa. Ylläsjärven puolella tarjontaa on hieman enemmän kuin Äkäslompolossa. Kaamosaikaan revontulten katselu on käytännössä oma iltaohjelmansa, ja moni majoitus tarjoaa siihen opastettuja retkiä.
Liikunta & aktiviteetit
Ylläs on ensisijaisesti hiihtokohde: 330 kilometriä latuja, joista 38 kilometriä valaistua, lähtee kylistä ja kiertää tunturin. Laskettelurinteitä on 63 molemmilla puolilla yhteensä, ja yhteislippu kattaa ne kaikki. Lumikenkäily ja talvivaellus vievät kansallispuiston puolelle, jonne latuja ei ajeta, ja koiravaljakko- sekä moottorikelkkaretkiä järjestetään kylistä. Kesällä samat reitit ovat vaellus- ja maastopyöräpolkuja, ja Kesänkijärven kierros on suosituin päiväretki. Kalastus ja marjastus ovat alueen omia lajeja, ja ruska syyskuun alussa on vuoden vilkkain kesäkausi.
Etiketti & tavat
Henkilökohtaista tilaa ja hiljaisuutta arvostetaan; small talkia on vähän eikä hiljaisuutta koeta kiusalliseksi.
Saunassa ollaan yleensä alasti ja peseydytään ennen löylyjä; yleisissä saunoissa on tavallisesti erilliset vuorot tai osastot.
Kengät riisutaan koteihin astuttaessa.
Juomaraha ei ole tapana — palvelu sisältyy hintaan; pyöristys kelpaa.
Jonottaminen ja täsmällisyys ovat itsestäänselvyyksiä.
Paikallinen hintataso on Suomea kalliimpi. Alla olevat luvut ovat suuntaa-antavia arvioita tyypillisistä matkailijahinnoista — todelliset hinnat vaihtelevat sesongin, sijainnin ja valintojen mukaan.
Vilkkainta ja kysytyintä aikaa; hinnat ja jonot ovat korkeimmillaan.
Välisesonkisyyskuu
Paras hinta-laatusuhde: miellyttävä sää ilman pahinta ruuhkaa ja huippuhintoja.
Hiljainen sesonkitammikuu, marraskuu ja joulukuu
Edullisinta aikaa; osa palveluista voi olla kiinni ja sää on epävakaisin.
Hyvä tietää ennen matkaa
Maksaminen
Kortti- ja lähimaksu toimivat lähes kaikkialla. Pieni käteissumma kannattaa silti pitää mukana toreja ja juomarahoja varten.
Juomaraha
Juomaraha ei ole pakollinen — palvelu sisältyy yleensä hintaan, pyöristys ylöspäin riittää.
Mitä pakata
Sää voi olla pakkasella, joten varaa kunnon talvivaatteet, lämmin takki, pipo ja kengät, jotka kestävät lunta.
Terveys & vesi
Hanavesi on yleensä juomakelpoista, joten juomapullon voi täyttää hanasta. Tarkista rokotussuositukset ja ota kattava matkavakuutus ennen lähtöä.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on paras aika matkustaa?
Suosituin aika on helmi, maalis, huhti, jolloin sää on tasapainoisimmillaan. Lämpimimmillään päivälämpötila nousee noin 19 asteeseen ja viileimmillään -9 asteen tienoille.
Voiko hanavettä juoda?
Kyllä, hanavesi on maailman parhaita — juo huoletta suoraan hanasta.
Annetaanko juomarahaa?
Juomaraha ei ole Suomessa tapana; palvelu sisältyy hintaan. Hyvästä palvelusta voi halutessaan pyöristää laskun.
Käykö kortti vai tarvitseeko käteistä?
Kortti ja lähimaksu käyvät kaikkialla, myös pienissä ostoksissa; käteistä tarvitaan harvoin.
Mitä saunasta pitää tietää?
Saunassa ollaan yleensä alasti ja peseydytään ennen löylyjä. Yleisissä saunoissa on tavallisesti erilliset vuorot tai osastot miehille ja naisille.
Kuinka kauan lento Helsinki–Ylläs kestää?
Helsingistä pääsee kohteeseen Ylläs suoralla lennolla (sesongista riippuen), ja suora lento kestää noin 1,4 tuntia. Kohteen lentokenttäkoodi on KTT.
Mikä on Ylläsin hintataso?
Paikallinen hintataso on Suomea kalliimpi. Tyypillisiä matkailijahintoja: olut ravintolassa 10 €, lounas 20 €, keskitason hotelliyö 170 €. Keskitason päiväbudjetti on noin 185 € henkeä kohden vuorokaudessa. Luvut ovat suuntaa-antavia arvioita ja vaihtelevat sesongin ja sijainnin mukaan.
Kumppani
